Kiitollisuus

Nyt on jo syksy, kun ulkona on kirpsakka ilma ja puut alkavat vaihtaa väriä. Ihanaa, tykkään syksystä. Tästäkin syksystä, vaikkei tämä helpoin mahdollinen minulle olekaan. Tämän syksyn tunteita ovat tähän mennessä olleet hämmennys, epätietoisuus, kiitollisuus, väsymys, luottamus, epätoivoisuus, riemu, onnellisuus, kiitollisuus, kiitollisuus ja kiitollisuus. Ehkä en muistanut kaikkia tunteita tähän listata, mutta ainakin tärkein tuli esille.

Voisin kirjoittaa kilometrin mittaisen postauksen siitä, miten kiitollinen olen mun ympärillä olevista ihmisistä. Mulla on maailman parhaat kämppikset, maailman parhaat kemikaverit, maailman parhaat koulukaverit, maailman parhaat oulukaverit, vanhat kaverit, uudet kaverit, maailman parhaat kaikki. Maailman paras perhe. Maailman parhaat hoitajat. Parhautta niin paljo, etten voi käsittää.

Ehkä joskus vielä jaksan nähdä itsenikin hyvänä muiden joukossa. Sitä kohti ollaan matkalla.

Kuvista kiitos Annikalle!

Golden Sands

Joku pyysi postausta meän reissulta. Mulla ei ollu kamera mukana siellä, kaikki kuvat mitä mulla on, on otettu puhelimella eli laatu ei oo huikee. Mutta ku kerran pyysit, nii tässäpä nyt ois.

Oltiin siis Tuulian kans viikko Bulgariassa Kultahietikolla tuossa elokuun alussa. Oikein oli lepponen reissu. Maattiin rannalla, leikittiin meressä isoilla aalloilla, nukuttiin ja hengailtiin. Illat kierreltiin rantakadulla, joka oli täynnä erilaisia (feikki)tuotteita myyviä kojuja ja kaiken maailman ravintoloita ja baareja. Paikalliset myyjät oli ihania, mutta muuten ite bulgarialaisten elämään ja Bulgarian kulttuuriin ei tuolla kyllä päässy tutuksi. Golden Sands on ihan turisteja varten tehty kylä, ei varmastikaan kovin aitoa Bulgariaa siis. Hauska lomakohde silti, ainaki saksalaisten suosiossa tuntu olevan tuo paikka. Melkeenpä ainut kosketus paikallisiin ihmisiin oli bussimatkat, joita tehtiin pari kertaa Varnan keskustaan shoppailemaan.

Mukava oli reissu, väriä tuli ihoon enemmän ku ikinä mulla ja perus Suomiarki unohtu täysin. Hyvä loma siis!

Tämä kesä

Tämä kesä jää mieleen. Paljon vaikeana, mutta välillä myös hyvänä. Hyvänä, koska on olemassa niin paljon ihania ihmisiä, joiden kanssa oon tätä kesää eläny.

Aina elämä ei hymyile, mutta tämän viikonlopun aikana se on kyllä hymyillyt. Ja leveesti!

Kiitos aurinko ja ennenkaikkea kiitos Hilla ja Sonja!

Tästä kesä voi alkaa

summertime

Eka kesäpäivä. 

Softista torinrannassa, paljain jaloin hengailua nurtsilla, syömistä pannukakkutalon terassilla.. 

Täydellistä!

Mää tykkään kotirannasta, auringosta, ulkoilmasta, ystävistä. Siks mää tykkään myös näistä kuvista. Nää kuvat on parin viikon takaa. Nyt järvi on jo sula, joten kesä ei oo enää kaukana!

 Tykkään myös tuosta Hillan keltasesta takista.