I don't feel like doing anything.

E: Toisinaan on kiva käydä Äitin kans shoppailemassa. Löysin kengät. Teki tiukkaa löytää hienot kengät, kun värivaatimuksena oli mustat. Ruskeat kengät on vaan niin paljo hienompia. Mutta ku mulla on jo semmosia.

http://www.dinsko.fi/VALIKOIMA/NAISET/Bootsit-ja-nilkkurit?art=265145

Pitäs vaan opetella käyttämään. Tuleekohan mulle identiteettikriisi näiden kenkien kans? Niin erilaiset, mitä yleensä käytän. Mutta tykkään nuista silti.
Oottakaas kun saan mun uudet lasit. Ette tunnista mua sitte enää!

Oon tässä mietiskelly, että mitenhän tää arki alkaa sujumaan, kun tuo koulu loppuu. Pitäis onnistua luomaan jonkunäkönen päiväjärjestys; herätä aina ennen kymmentä, käyttää päivä opiskeluun ja ilta johonki mukavaan. Mutta tiiän jo valmiiksi, että mulla tulee olemaan melkosia ongelmia noudattaa yhtään mitään suunnitelmia.

.
Kuvat on joulukuulta, ja tässä ihan vaan siks, että kuvattomana tää postaus ois vielä vähän nykystä tylsempi.

Väsyttää. Kello on vasta kaheksan, ei vielä voi mennä nukkumaan. Pitäis tehä jotain järkevää. Mutta ku en jaksa.

Ps. Mulla ois hakusessa joku ajatustenkokoajalääke. Semmonen ihmeaine, joka sais mun ajatukset pysymään siinä missä pitäski (esim. liikenteessä ajotunnilla), eikä vaeltelemaan jossain ihan muualla. Ärsyttävintä on, etten edes tiedä missä ne vaeltelee. Mielessä ei liiku mitään erityistä, missä ne vois aina ajon aikana pyöriä.  Minun ajatukset on hukassa. Typerää.

Hetkeksi hengähdän

E: Joku hetkellinen kirjotusinnostus tuli, saas nähä mitä tuleman pitää. Inspiraation lähteenä toimi tällä kertaa Reetan All Happy Days -blogi, jonka löysin just. :)

Mulla väsyttää ihan armottomasti. Nukuin just tunnin päikkärit, mutta vieläki on ihan pökkyrä olo. Tiiä sitte mistä tää johtuu, liukasajon jälkeisestä stressin purkautumisesta vaiko pienestä hätäännyksestä joka iski kun huomasin että lääkäri oli soittanu kahesti ku olin ajamassa, enkä tietenkää ollu huomannu. Auts. Älkää nyt käsittäkö väärin, en minä tietääkseni sitä liukasajoa ihan hirmusesti jännittäny. Kummasti oli vaan siltiki  helpottunut olo kun pysäytin auton tuohon pihaan ja päästin toisen autokoululaisen rattiin. Ajaminen oli kylläki tänään ihan kivaa, auto oli paljo helpompi käsitellä ku se Audi millä yleensä ajotunneilla ajan.

Mulla on ikävä mökille. Mökin rantasauna on maailman paras.

Tuossa ku nukuskelin päiviäunia, kerkesin ennen nukahtamista mietiskellä sen verran, että huomasin sen muutaman päivän takaisen kiireen olevan melkeen jo ohi. Jotenki ne asiat on huomaamatta vaan tullu hoidettua. Kiva fiilis on kun huomaa, ettei mun ole pakko tehä mitään just nyt. Saan ihan rauhassa nukkua päikkärit. Siinä tilassa olin vaan helpottunut, kun Emmi laittoi viestiä ettei saanut autoa, joten suunnitelmissa ollut Weljien jouluoratorio jää tältä illalta väliin. Eipähän tarvi nousta ja lähteä. Lähteminen on aina vähän rasittavaa.

Tämä kiireettömyys tuskin jatkuu kovin pitkään, mutta nautin nyt täysillä näistä hetkistä. Ehkäpä alotanki jo nyt tekemään niitä hommia, jotka aikoo pitää mut tulevaisuudessa kiireisenä. Vaikka, tämmösenä viimetipan ihmisenä en saa ikinä mitään järkevää aikaseksi ennen ku on ihan pakko. Mutta aina voi yrittää muuttaa tapoja!

Mulla on ikävä joitaki ihmisiä. Jospa joskus tulevaisuudessa olis aikaa niin paljo, että vois rauhassa kyläillä kaikkien tärkeiden ihmisten luona.
On muuten aika hassua, miten voi välissä ikävöidä myös sellaisia ihmisiä, joita ei tunne juuri yhtään. Ihmeellistä tämä elämä. Mutta aika mukavaa siltikin, kaikessa kummallisuudessaan.

It's almost Christmas

E: Tykkään tuosta lumesta. Ja joulusta, kaikista joulujutuista.

Tykkään myöskin Emmistä, jonka synttäreitä juhlistettiin eilen.

Mun kuvat on nykyisin vinoja näköjään. Suoristin ne jo kerran, mutten vissiin tallentanu. Enkä jaksa suoristaa uudelleen. Näkyy ne kivat jutut vinoistaki kuvista!

Chokladadventskalender

E: Torstait on kivoja. Vapaapäiviä.

Kuvat lauantailta, käytiin parin kaverin yo-juhlissa. :)

Huomasin aamulla että kaikki onkin jo ihan kohta ja mulla alkaa olla jo kiire hoitaa asioita. Mun pitäis olla aika vauhdilla kiikuttamassa ajokorttilupahakemusta poliisilaitokselle. Pimeäajo pitäis myöskin varata äkkiä. Nuo tikit tuolta jalasta pitäis saada pois tällä viikolla. Tk:ssa pitäis muutenki käydä tän viikon aikana, ja huomenna on jo perjantai! Joululahjojaki vois ostella. Ja nii, aioinkohan lähettää joulukortteja tänävuonna..

Muutaman asian sain onneksi hoidettua, mutta muuten olen kyllä aika lahjakkaasti vaan rentoutunut tänään. Illalla ois kuitenki tarkotus vielä siivoilla huomisia pikkujouluja varten.

Pari viime viikkoa oon valehtelematta joka päivä katellu kesäkuvia ja ikävöiny Helsinkiä. Tänään oon vaihtanu tunnelman taas vähä joulusemmaksi kuuntelemalla joululauluja ja fiilistelemällä lunta. Ihana lumi!

Ihan oikeasti talvi!

E: Mulla ei luista juttu nyt yhtään. Halusin vaan tulla kertomaan teillekin, että meille on tullu talvi: järvi on jäässä!

Isosisko muutti lastensa kanssa takaisin Jyväskylään perjantaina. Meille uhkasi tulla hiljaista. Onneksi tytöt tuli Helsingistä hätiin. Kun talossa on yhtäaikaa Iina, Mankku, Eeva ja Anna, ei todellakaan ole hiljaista. Paitsi lauantaiaamuna oli siltikin. Mutta se olikin aamu, ja mua ja Mankkua vaivas flunssa.

Huomenna olis sosiaalipsykologian koe. Keskiviikkona matikan koe. Sitte vielä muutaman päivän loma ja alkaa viiminen jakso lukiota. Ihan oikeasti viiminen!

let me sleep

Good morning! Oon minäkin elossa, tosin nipin napin. Tää syksy on nimittäin tappava. En oo ikinä huomannu pimeydellä olevan mitään vaikutusta mun mielentilaan, nukkumisiin yms, mutta nyt oon kuolleempi kun ikinä. Jos saisin päättää, nukkuisin koko ajan.

En oikeesti oo nukkujatyyppiä. Herään yleensä aikaisin ilman mitään ongelmia ja selviän vähilläkin yöunilla, enkä varsinkaan ikinä nuku päiväunia. Nyt vaan tuntuu, ettei mikään oo tarpeeksi. Eilen menin nukkumaan yhdeksältä, mutta nukuin silti aamulla "päiväunet" jo ennen kouluun lähtöä.

Mut löytää nykyään sohvalta kymmenen peiton alta.

Tuokaa mulle se korvavalojuttu, vai mikä lie onkaan, thanks.

Hello november

E: Jälleen kerran kotona sairaana.

Viikonloppu oli kiva; mukavia iltoja eri ihmisten kans, mukava hengailupäivä Annan kans ja yks mukava päivä kotona.  Nyt kuuntelen joululauluja youtubesta ja toivon että satais lunta. Samalla mietin mitä kaikkea kivaa on vielä tulossa ennen joulua. Luulempa, että tää aika menee hirmu nopeaa. Ihan kohta sitä jo huomaa että on 21. päivä joulukuuta ja on joulujuhla ja yökirkko ja sitten alkaakin loma. Tuo 21.päivä on muutenkin aika kiva päivä.

Tajusin tänään, että on vissiin oikeasti jo talvi. Katoin ulos ja luulin että on ihan ilta. Aloin kiireessä tehdä läksyjä ja miettiä huomiselle vaatteita kunnes tajusin kattoa kelloa. Kello oli vasta puoli viis ja ulkona ihan pimeää! Oikeestaan tuo pimeys on ihan kivaa näin joulun alla; saa tunnelmoida kynttilän valossa ja juoda glögiä. Kun vaan tulis sitä lunta vielä..

Viihtymisiä

E: Oon huomannut, että joskus sitä voi oikeasti jopa viihtyä läksyjen parissa. Tänään olen viihtynyt jopa kahteen otteeseen!

Ensin viihdyin koulukirjan parissa, kun olin Eevan kanssa kahvilassa Eevan hypäriä viettämässä. Oli mukava seurata naapuripöydässä istunutta miestä joka raivoili itekseen samalla kun luki jotain papereita. Suunniteltiin siinä opiskelun ja muiden kyttäilyn seassa vähän itsenäisyyspäiväjuhliaki. Jospa ne toteutuis tänävuonna, viimevuonna jäi suunnitteluasteelle.

Äsken viihdyin ihan täällä kotona. Kun on villasukat jalassa, teekuppi ja muutama kynttilä vieressä, saa välissä tekstiviestejä ystävältä, viihtyy kyllä. Varsinkin kun opiskeltavana asiana on ystävyys.

Tänään on ollut muutenkin aika mukava päivä. Ei mitään ihmeellistä, mutta semmosta tavallisen mukavaa. Koulu loppu melko aikasin, kerkesin käydä kahvilla ja silti olin kotona jo ennen neljää. Kotona odotti naapurissa asuva tokaluokkalainen veljenpoika, oli tullut mummilaan kun kotona ei ollut vielä ketään. Pelattiin erä yatzya. Hävisin, mutta oli kivaa siltiki.

Nyt meen viihtymään vielä vähän lisää psykankirjan pariin.

ps. Varasin ekan ajotunnin, jännittää jo valmiiksi!

Pakkasaamuja

E: Tällä viikolla on tapahtunu kaikenlaista mukavaa. En oo jaksanu enkä kerennykää tänne blogin puolelle paljo kuulumisia kertoilemaan kun en ole kulettanu kameraa mukana missään.

(kuvat Eevalta) 


Viikon aikana oon viettäny aikaa ystävän kans joka lähti eilen Kiinaan harjotteluun, keskustellu mielissää psykantunnilla rooleista ja ryhmistä ja nauttinu Eevan ja Emmin kans pakkasaamusta. Oon myös hengaillu vaihteeksi Annan ja Sannin kämpillä, siivonnu pitkästä aikaa kotona, viettäny aikaa nuiden meillä asustavien pienten kans, nähny yläasteaikasia kavereita, käyny Emman ja sen siskojen luona Varjakassa, pelannu aliasta (tyttöjen joukkue hävis, mutta me ei huijattukaa iha nii paljo!), heränny aamulla siihen ku isosisko teki ruokaa jne. Eli melkosen mukava viikko ollu. Mutta kuten jo sanoin, en oo kulettanu kameraa mukana eli kuvia ei juurikaan ole.

Samalla ku oon tehny kaikkea mukavaa nii mielessä on pyöriny ajatkusia tulevaisuudesta. Aivan hassua kun ei tiedä yhtään missä sitä on vuoden päästä. Yliopistossa Joensuussa tai Jyväskylässä tai Helsingissä, vaiko töissä jossakin. Toisaalta voisin olla myös ulkomailla. Outoa kun ei tiedä yhtään. Luultavasti oon jossakin poissa Oulusta kuitenkin. Toisaalta kiehtovaa, toisaalta pelottavaa kun pitää oikeasti alkaa aikuistumaan ja irtaantumaan kotoa. Täällä on niin helppoa ja turvallista olla. Mutta siltikin on mukavaa alottaa opiskelijaelämä ja yrittää tulla toimeen opintotuella ja kesätyörahoilla.

Tiiättekö, mulla tekis hirveesti mieli lukia kaikki nuo lastenkirjat tuolta hyllystä uuestaan jos olis aikaa.

bithday partyyyy

Siis joo tota eilen pistettiin bileet pystyyn ja juhlittiin Annin 19-vuotissynttäreitä pikkuporukalla. Mukana oli kaikkee tarpeellista: hyvää ruokaa, juomaa (Rainbow Festival hedelmäjuoma) ja iiiihania tyttöjä! :-------------D

Tänään on kyllä ollu maailman kamalin ilma ikinä! Kaatosade + jäätävä tuuli on aika kiva yhdistelmä. Onneksi Anni tuli hakemaan meidän kouluun, pus! En kyllä ees tiiä, miksi tulin tänne, mulla on koko viikko oikeesti vapaata. Tai oikeesti tulin muka syömään, mutta oli niin pahaa ruokaa, että lähdettiin Heseen patongille :D Nyt harrastan varmaan seuraavat kaks tuntia tätä:

Eilen tajusin, että mun pitää alkaa lukeen pikkusen vauhdilla yhteiskuntaoppia. Mulla on enää kolme päivää aikaa ja oon ihan pihalla! Mua vähän pelottaa kun mulle ei oo vielä iskeny mitään paniikkia, toivon että se kohta iskis :D Tulis jopa tehtyäkin jotain. Sanni sano, että on ihmetellytkin millon alan lukemaan. Sama alkaa tässä vaiheessa.

Joo ja sori, en jaksanu alkaa muokkaileen nuita kuvia yhtään tässä koulun koneella.

Eeva lähti just Muonioon, tai Muohnioon niinku ne ite varmaan sanoo. Se varmaan ottaa hienoja kuvia sieltä tuntureilta ja postaa niitä ahkerasti tänne. (vinkvink)

ängst

Miten ilma voi vaikuttaa ihmisen mielialaan näin paljon? (tuli muuten mieleen se yks Eevan legendaarinen sade päivä vaikuttaa mieli alaan-postaus :D) (tää toisten blogien linkkailu omiin postauksiin on yllärikivaa, ootte varmaan jo hoksannu!) Nyt, kun pari päivää ehti jo tottua ihaniin aurinkoisiin syysilmoihin, todellisuus sitten päätti tänään näyttäytyä kaatosateen ja jäätävän tuulen muodossa. Roudattiin aamulla pyörällä kirppiskamoja Second hand storeen ja siinä hommassa ei ollu itku kaukana. Onneksi painavin Ikea-kassi kaatu vaan kerran märälle asfaltille ja vain päällimmäiset vaatteet oli litimärkiä. (tajuattehan ironian ehehehehhe) Sitä paitsi olin raahannu tavaraa kaks kassia liikaa, kun ne pyödät on niin onnettoman pieniä. Suunnilleen pakotin sen myyjäraukan ottamaan ne huostaansa sinne tiskin taakse, en ois todellakaan jaksanu alkaa raahaamaan niitä enää takaisin!

Toisen kerran todellisuus jysähti päin pläsiä historian tunnilla. Hain tuntia ennen enkun kuuntelun tulokset, jotka oli masentavan surkeita. Reippaalla mielellä sitten päätin, että no ei se mitään, luen reippaasti sitten siihen kirjalliseen osioon. Mutta historian tunnilla kalenteria plärätessä tajusin, ettei siihen kovin paljon enää lueta, sillä se on HUOMENNA! aaapuuuaaaaa, täältä tullaan improbatur..

Nyt yritän selvitä tän koulupäivän loppuun ilman kirjoja ja penaalia tai oikeastaan mitään muitakaan opiskeluun hyvin oleellisesti liittyviä tarvikkeita, sillä en jaksanu raahata niitä aamulla mukaan. Otin vain säälittävän pienen pikkulaukun. Kerrassaan mahtava välähdys!

Miksei aina voi olla aurinkoinen lauantai, jonka sais viettää kokonaan tallilla?

ps. onneksi Eeva lupas lähteä mun kans kahville ens tunnilla. Nyt kyllä vielä puuttuis, että opettaja pitäiskin meitä luokassa koko 75 minuuttia sen viiden minuutin sijaan..

at home

A: Tulin kotiin pitkästä aikaa. (kahteen viikkoon hehehe)

Forgive me kun ei oo postannu pitkään aikaan, mutta mulla on mooonta syytä. Ensiksi suurin ja painavin syy: muutin kaks viikkoa sitten kämppään, eikä mulla oo siellä tietokonetta. Netti kyllä ois, kuka haluais lahjoittaa läppärin? Toiseksi mulla ei oo mitään postattavaa. (tuntuu olevan yleinen ongelma, koulunkäynti on varmaan lopettanut meidän elämän.) Kolmanneksi mulla ei oikeesti ois ees aikaa postata, kun tuntuu, että koko elämä melkein menee nyt vaan kirjoituksiin keskittymiseen. Onneksi neki on jo kahden viikon päästä ohi. Ja neljänneksi: me ei nykyään oteta enää kuvia. Syyttäkää Eevaa, se ei kanna enää kameraa niin tunnollisesti mukana, ja sitä paitsi kaikki vanhatkin kuvat on kuviksen opettajan koneella. (??)

Mihin tämä maailma muuten on menossa? Tulin kotiin niin Martta 3v. istui keittiönpöydän ääressä ja pelasi Angry Birdsiä: "Voi että, meinas tulla uus enkkari!" Minä en tuon ikäisenä edes tienny, mikä on kännykkä..

Kuvina jotain räpsyjä tämän päivän ruuista ja jotain muita aivan aiheeseen liittymättömiä randomikuvia. Tuntuu vaan niin tylsältä tehdä kuvaton postaus. Vaikka en nyt tiiä onko näissäkään mitään järkee :---D

Nyt meen ehkä vähän lukemaan ja voisin vaikka leipoa leipää (miten niin meille leivotaan paljon?).

ps. jotenkin hyvin sekava random-postaus :P