Rauhallista joulua!

Kotiin tuli joulun tuntu, kun sisko tuli kahden pienen lapsen kanssa tänne. Vielä laitellaan viimeisiä joulujuttuja ja odotellaan kauempaa tulevia jouluvieraita.

Rauhallista joulua ja onnellista vuotta 2014!

14.12.2013

Joulukuusi

Pojat lupas hommata meidän kämpälle joulukuusen.

Viime perjantaina oli aika lunastaa lupaus. Niinpä lähti kaks autollista kemeläisiä ja yks peräkärry kohti Keminmaan korpea kuusenhakureissulle. Me tytöt ois otettu jo eka kuusi, mutta pojat halus täydellisen. Melko pitkään piti rämpiä metässä ennenkuin löytyi sellainen kuusi, joka kelpasi.Välissä toki sytytettiin nuotio ja paistettiin makkarat ja vaahtokarkit. Nähtiinpä myös hienoimmat revontulet ikinä! Kerrassaan huikea reissu. Ja kerrassaan huikea joulukuusi.

Kuusen alla asustaa meidän joulukalenteripaketit.

Kuvista kiitos Annelle ja Ellulle!

Perus perjantai

Hellou ja terkkuja kämpiltä!

Elisa tuossa seisoo päällä olkkarin lattialla. Ulle facettaa puhelimella sohvalla ja syö salmiakkeja. Tuulia ei malta oottaa Miiaa vaan haluais mennä heti saunaan. Elisa meinaa polttaa vaniljaviinerit uuniin. Ite tässä konetan keinutuolissa ja kirjotan postausta, koska tytöt käski. Meijän ikkunassa on kaks ihanaa isoa joulutähteä. Joululaulut soi ja ulkona on pimeää. Yks kynttilä palaa pöyällä, toinen ulkona lyhdyssä. Meillä on ollu Ullen kans VP (veepparien päivä, valtion poliisi -päivä, vainajien puistopäivä.. tai ehkä vapaapäivä) enkä minä ole saanut aikaseksi yhtään mitään. Paitsi kävin kyllä kaupassa ostamassa karkkia.

Tämmönen perus perjantai-ilta meiän kämpillä. Tai ei ihan perus. Aino-naapuri puuttuu ku se lähti Ranualle.

Tässä tekstissä ei nyt oo päätä eikä häntää, niinku ei monessa muussakaan jutussa tänään.

Lokakuu

Näin marraskuun alkuun muutama kuva lokakuulta.

Poitsu

 Löysin viime keväältä niin sulosia kuvia, että oli ihan pakko jakaa nämä tänne. :)

Huvikseni vielä liitän tähän pätkän joka on kirjotettu aika lailla vuosi sitten, mutten koskaan julkassu sitä. Hassua miten elämä on nyt niin erilaista kuin sillloin.

"Heippa kaverit! Terveisiä Oulun TE-toimiston odotusaulasta. Tässä istuskelen ja toivon että pääsen juttelemaan jollekin ennen kuin parkkiaika loppuu. Pitäis saada jatkosopimus tehtyä tästä kouluavustajapaikasta.

Mun työ on parasta työtä mitä näin välivuonna voi tehdä. Ainakin minulle. Saan askarrella muistipelejä, maalata monopolipeliä pressulle, kertoa kolmosluokkalaisille miten ompelukoneeseen laitetaan langat, värittää värityskuvia, askarrella lukutahvoja, valmistella ja pitää kuvistunteja ykösluokkalaisille jne. Sitä paitsi ihmiset meidän koululla on ihan hirmusen mukavia!

Illat ja viikonloput saan vaan olla. Ja kun tarpeeksi saa vaan olla, jaksaa joskus aina tehdäkin jotain. Toissapäivänä jaksoin leipoa kääretorttuja, tänään aion jaksaa mennä kattomaan kavereita Koiteliin. Aika reipasta mun mielestä. Yleensä kun en jaksa tehdä yhtään mitään. Varsinkaan, jos se tekeminen vaatii kotoa lähtemisen. Lähteminen on rankkaa.

Joku nyt aattelee, että onpa tuo Eeva laiska. Ihan oikiassa oot, Joku, niin minä nyt oon. Mutta eikö välivuosi ole just sitä varten, että saa ihan vapaasti olla laiska?"

Ihmeellistä!

Toisinaan, nykyään aika useinkin, havahdun ihmettelemään, miten mukavaa tämä elämä on. Viihdyn täällä kämpässä hirmu hyvin, tykkään olla koulussa, tykkään tästä Kemielämästä, ulkona on aivan hirmusen kaunista.. Voisin jaktaa tätä listaa vaikka kuinka pitkälle! Ja mikä ihmeellisintä, mua ei väsytä koko ajan!

Väsymys on ongelma, josta minä oon kärsinyt ainakin viimiset pari vuotta. Koko viime kevään aikana oli yhteensä ehkä 20 päivää etten nukkunut päiväunia, en vaan jaksanut pysyä hereillä kokonaista päivää kerrallaan vaikka nukuinkin öisin ihan hyvin. Muistan, kun joskus selitin äidille, etten edes muista millon mulla on viimeksi ollut oikeasti energinen ja virkeä olo. Siks tuntuuki ihan käsittämättömän hienolta, että tälläki hetkellä istun tässä koneella ja kirjottelen tätä, kun kaikki mun kolme kämppistä on päiväunilla. Mua ei väsyttänyt, niin en jaksanu mennä nukkumaan!

Kun ei koko ajan väsytä, jaksaa nauttia joka hetkestä. Jaksaa olla iloinen, innostua joka asiasta ja tehä kaikkea mukavaa. Totta kai välissä on harmittaa ja ärsyttää, mutta mitäpä se haittaa, kunhan ei jää rypemään siihen ärsytykseen. Ihmeellistä tämä elämä!

Kaunis syksy

Kaunis syksy, kaunis Kemi (ainaki jossain kohti täällä on ihan kaunista jopa) ja kaunis kämppis. Nämä kolme asiaa mielessäni otin kameran messiin ja lähin Ullen kans tutkimaan miltä täällä meijän kotikaupungissa oikein näyttää.

Tältä näytti sunnuntaina, kun katteli meidän parvekkeelta merelle.

Retki alkoi Siwasta haetulla välipalalla. Voitte päätellä kuvista, kuin hyvää oli.

No, roskiinhan tuo leipä sitten päätyi. Surullista ruuan haaskausta, mutta ei voi mitään.

Hups, sanallinen tarina unohtu jonnekin matkan varrelle, mutta lukekaa kuvista!