Väsymys on ongelma, josta minä oon kärsinyt ainakin viimiset pari vuotta. Koko viime kevään aikana oli yhteensä ehkä 20 päivää etten nukkunut päiväunia, en vaan jaksanut pysyä hereillä kokonaista päivää kerrallaan vaikka nukuinkin öisin ihan hyvin. Muistan, kun joskus selitin äidille, etten edes muista millon mulla on viimeksi ollut oikeasti energinen ja virkeä olo. Siks tuntuuki ihan käsittämättömän hienolta, että tälläki hetkellä istun tässä koneella ja kirjottelen tätä, kun kaikki mun kolme kämppistä on päiväunilla. Mua ei väsyttänyt, niin en jaksanu mennä nukkumaan!
Kun ei koko ajan väsytä, jaksaa nauttia joka hetkestä. Jaksaa olla iloinen, innostua joka asiasta ja tehä kaikkea mukavaa. Totta kai välissä on harmittaa ja ärsyttää, mutta mitäpä se haittaa, kunhan ei jää rypemään siihen ärsytykseen. Ihmeellistä tämä elämä!
