Ystävänpäivä

E: Pikainen ystävänpäiväpostaus tähän väliin!

Tähän ystävänpäivään on kuulunu koululla käymistä, penkkariasun tuunailua ja kahvittelua Eevan ja Ellun kans. Nii ja käytiin me myöskin hieman ostoksilla:

Vielä ois eessä joku ystävänpäivän yhteisvastuutapahtuma ja illalla toivottavasti jotain mukavaa kera ihanien ihmisten.

Hyvää ystävänpäivää kaikille!

No more chocolate, please.

Tämmöstä kuului minun jouluun. Kuka kertois, mitä me tehdään uutena vuotena?

Hetkeksi hengähdän

E: Joku hetkellinen kirjotusinnostus tuli, saas nähä mitä tuleman pitää. Inspiraation lähteenä toimi tällä kertaa Reetan All Happy Days -blogi, jonka löysin just. :)

Mulla väsyttää ihan armottomasti. Nukuin just tunnin päikkärit, mutta vieläki on ihan pökkyrä olo. Tiiä sitte mistä tää johtuu, liukasajon jälkeisestä stressin purkautumisesta vaiko pienestä hätäännyksestä joka iski kun huomasin että lääkäri oli soittanu kahesti ku olin ajamassa, enkä tietenkää ollu huomannu. Auts. Älkää nyt käsittäkö väärin, en minä tietääkseni sitä liukasajoa ihan hirmusesti jännittäny. Kummasti oli vaan siltiki  helpottunut olo kun pysäytin auton tuohon pihaan ja päästin toisen autokoululaisen rattiin. Ajaminen oli kylläki tänään ihan kivaa, auto oli paljo helpompi käsitellä ku se Audi millä yleensä ajotunneilla ajan.

Mulla on ikävä mökille. Mökin rantasauna on maailman paras.

Tuossa ku nukuskelin päiviäunia, kerkesin ennen nukahtamista mietiskellä sen verran, että huomasin sen muutaman päivän takaisen kiireen olevan melkeen jo ohi. Jotenki ne asiat on huomaamatta vaan tullu hoidettua. Kiva fiilis on kun huomaa, ettei mun ole pakko tehä mitään just nyt. Saan ihan rauhassa nukkua päikkärit. Siinä tilassa olin vaan helpottunut, kun Emmi laittoi viestiä ettei saanut autoa, joten suunnitelmissa ollut Weljien jouluoratorio jää tältä illalta väliin. Eipähän tarvi nousta ja lähteä. Lähteminen on aina vähän rasittavaa.

Tämä kiireettömyys tuskin jatkuu kovin pitkään, mutta nautin nyt täysillä näistä hetkistä. Ehkäpä alotanki jo nyt tekemään niitä hommia, jotka aikoo pitää mut tulevaisuudessa kiireisenä. Vaikka, tämmösenä viimetipan ihmisenä en saa ikinä mitään järkevää aikaseksi ennen ku on ihan pakko. Mutta aina voi yrittää muuttaa tapoja!

Mulla on ikävä joitaki ihmisiä. Jospa joskus tulevaisuudessa olis aikaa niin paljo, että vois rauhassa kyläillä kaikkien tärkeiden ihmisten luona.
On muuten aika hassua, miten voi välissä ikävöidä myös sellaisia ihmisiä, joita ei tunne juuri yhtään. Ihmeellistä tämä elämä. Mutta aika mukavaa siltikin, kaikessa kummallisuudessaan.

Chokladadventskalender

E: Torstait on kivoja. Vapaapäiviä.

Kuvat lauantailta, käytiin parin kaverin yo-juhlissa. :)

Huomasin aamulla että kaikki onkin jo ihan kohta ja mulla alkaa olla jo kiire hoitaa asioita. Mun pitäis olla aika vauhdilla kiikuttamassa ajokorttilupahakemusta poliisilaitokselle. Pimeäajo pitäis myöskin varata äkkiä. Nuo tikit tuolta jalasta pitäis saada pois tällä viikolla. Tk:ssa pitäis muutenki käydä tän viikon aikana, ja huomenna on jo perjantai! Joululahjojaki vois ostella. Ja nii, aioinkohan lähettää joulukortteja tänävuonna..

Muutaman asian sain onneksi hoidettua, mutta muuten olen kyllä aika lahjakkaasti vaan rentoutunut tänään. Illalla ois kuitenki tarkotus vielä siivoilla huomisia pikkujouluja varten.

Pari viime viikkoa oon valehtelematta joka päivä katellu kesäkuvia ja ikävöiny Helsinkiä. Tänään oon vaihtanu tunnelman taas vähä joulusemmaksi kuuntelemalla joululauluja ja fiilistelemällä lunta. Ihana lumi!

Kuulumisia

E: Tuli jo sen verran kovaa palautetta postaamattomuudestamme, että pitänee koettaa saada jonkinäkönen julkasu aikaseksi. Vaikka blogihiljaisuudesta vois ehkä toisin päätellä, meillä on kyllä ollut elämää tän syksyn aikana aika paljonki. Totuus on se, että minä olen laiskistunut kameran raahaamisessa, ja ilman kuvia on nyt vain tylsä postailla.
Viimeviikonloppuna oli kahet pikkujoulut. Niinku jo ehkä ootte jostaki saattanu lukea/kuulla, perjantain pikkujoulut alko hieman epämukavalla tavalla; ainakin kaksi autoa ajoi tulomatkalla ojaan. Syynä järkyttävän liukas pieni mutkanen soratie, jonka varrella Anna asuu. Nämä pikkujoulut oli siis Annan kotikotona, joka on melkosen korvessa. Mukavasti tuli silti porukkaa sinneki, ja loppujen lopuksi oli aivan huikea ilta!

Lauantaina käytiin ilta Puolangalla kaverin mökillä pikkujoulussa. Aika meni nopeasti, ja olin joskus puoli viiden aikaa aamuyöstä kotona. Paluumatka kesti noin kaks kertaa pidempää ku menomatka. Ajettiin ehkä neljääkymppiä koko matka, kuskit oli väsyneitä ja keli oli kamala. Mutta kotiin päästiin, eikä harmita että lähettiin niinki kauas. Mukava oli hengailla vaan ja välissä pelata vähän aliasta ja pullonpyöritystä.

Kouluelämään kuuluu semmosta, että meillä alko viiminen jakso. Ei jotenki tunnu siltä. En usko, että ihan kohta koko lukio on ohi. Jotenki haikeeta, jää ikävä kirjastohengailua ja näitä kaikkia ihmisiä! Saa nähä mitä tälle blogille käy, ku me Annan kans molemmat jätetään Oulu ja lähetään aikuistumaan jonnekin muualle. Luultavasti vielä eri kaupunkeihin, ellen minä muuta suunnitelmiani ja lähe sitteki Helsinkiin.

Kuvitus jäi hieman kesken. Oli tarkotus ettiä kaikki mun ja Annan julkasukelpoiset yhteiskuvat tältä vuodelta, mutta loppu jaksaminen samantien. Lähen mieluummin tekemään matikanläksyjä..

Ihan oikeasti talvi!

E: Mulla ei luista juttu nyt yhtään. Halusin vaan tulla kertomaan teillekin, että meille on tullu talvi: järvi on jäässä!

Isosisko muutti lastensa kanssa takaisin Jyväskylään perjantaina. Meille uhkasi tulla hiljaista. Onneksi tytöt tuli Helsingistä hätiin. Kun talossa on yhtäaikaa Iina, Mankku, Eeva ja Anna, ei todellakaan ole hiljaista. Paitsi lauantaiaamuna oli siltikin. Mutta se olikin aamu, ja mua ja Mankkua vaivas flunssa.

Huomenna olis sosiaalipsykologian koe. Keskiviikkona matikan koe. Sitte vielä muutaman päivän loma ja alkaa viiminen jakso lukiota. Ihan oikeasti viiminen!

Kuule kellot, joulun kellot, soivat

E: Oon koko päivän odotellut Annan postausta, mutta näköjään se ei kerennytkään kotikotona käydessään postailemaan. :) Postaanpa sitten itse taas, kun pitkästä aikaa ois pari kuvaakin. Ei mitään laatukuvia tosin, enkä jaksa tällä koneella alkaa muokkailemaan. Harmittaa kun tuo kuvailu on viime aikoina vähän jäänyt. Osittain ehkä sen takia, että valosan aikana sitä on yleensä koulussa enkä ole jaksanut raahailla  kameraa siellä mukana. Sekin vaikuttaa, etten ole saanut vieläkään hankituksi omaa kovalevyä kuvia varten ja äitin ja isän kovalevy on jo ihan täys. Ois ehkä aika käydä hommaamassa mulle oma, ne yhdet syksyn kuvat on vieläkin hakematta kuvisluokan koneelta..

IKEA Restaurant & Café

Käytiin perjantaina Eevan, Marjan ja Sonjan kanssa reissu Torniossa ja Haaparannassa. IKEA oli pääkohde, vaikkei kellään mitään erityistä asiaa sinne ollutkaan. Minä ostin kynttilöitä ja yhdet pienet jouluvalot. En tosin ole vielä päättäny tykkäänkö nuista valoista vai en. Sitäkää en muuten ole vielä päättänyt, tykkäänkö mun uusista hiuksista vai en. Sen tiiän varmasti, että tykkään kynttilöistä ja joululauluista. Ja rucolasta leivän päällä. Tykkään kavereista ja Alias-pelistä. Ja nuista meidän pikkusista. Ja isästä, muullonki ku isänpäivänä.

IKEA-ostoksia

Nii tosiaan siihen IKEA-reissuun vielä. Reissu itessään oli oikeinki mukava, mutta paluumatka oli sitäkin kamalampi. Oli niin sumuista, ettei ajovaloista ollut juuri mitään hyötyä. Näki ehkä 5m eteen päin jos sitäkään. Kyytiläisenäki pelotti, vaikka kuskeihin luotinki. Voin vain kuvitella kuinka paljo Eevaa ja Sonjaa pelotti ajaa..

Yritin saada mun huoneeseen hieman joulutunnelmaa. Pari lamppua näköjään palanu, mutta väliäkö sillä. Ajaa ne asiansa nuinki. Nuissa oli ennen semmoset punaset paperit ympärillä, mutta niistä oli jo teipit niin irtoilleet, että revin ne irti. Vois värkätä joskus uudet.

Tähtiä

E: Kävin kävelyllä. Puhuin puhelimessa ystävän kans, jota nään harvoin. Oli kiva jutella ja huomata miten samanlaisia ajatuksia voi toisella olla. Salaa olin myös mielissäni siitä, että jaksoin ihan huomaamatta keskittyä melkein tunnin puhelimessa puhumiseen. Yleensä mun ajatukset karkailee minne sattuu, jos puhelu kestää vähänkää pidempää. :D

Vähän matkaa kerkesin kävellä puhelun jälkeenkin ennen kuin pääsin kotiin asti. Tuli ikävä vanhaan kotiin, kun kun jouduin pyörimään ja etsimällä etsimään otavaa. Vanhan talon pihalta sen löysi aina heti, kun muisti, että pitää katsoa liiterin yläpuolelle. Löytyi se otava onneksi täältäkin, suoraa talon takaa järven päältä.
Mukava oli tulla kotiin, kun ikkunoista näkyi valo. Ihan erilailla se valo täällä näkyy kuin vanhassa talossa, onhan täällä ikkunoita paljon enemmän. Koti tämäkin jo on, rakas koti.

http://www.ursa.fi/sirius/kuvat/viikon/otava.jpg

Hassua, että vuoden päästä en enää asukaan täällä. Vielä hassumpaa, ettei minulla ole mitään hajua missä asun vuoden päästä.

Hello november

E: Jälleen kerran kotona sairaana.

Viikonloppu oli kiva; mukavia iltoja eri ihmisten kans, mukava hengailupäivä Annan kans ja yks mukava päivä kotona.  Nyt kuuntelen joululauluja youtubesta ja toivon että satais lunta. Samalla mietin mitä kaikkea kivaa on vielä tulossa ennen joulua. Luulempa, että tää aika menee hirmu nopeaa. Ihan kohta sitä jo huomaa että on 21. päivä joulukuuta ja on joulujuhla ja yökirkko ja sitten alkaakin loma. Tuo 21.päivä on muutenkin aika kiva päivä.

Tajusin tänään, että on vissiin oikeasti jo talvi. Katoin ulos ja luulin että on ihan ilta. Aloin kiireessä tehdä läksyjä ja miettiä huomiselle vaatteita kunnes tajusin kattoa kelloa. Kello oli vasta puoli viis ja ulkona ihan pimeää! Oikeestaan tuo pimeys on ihan kivaa näin joulun alla; saa tunnelmoida kynttilän valossa ja juoda glögiä. Kun vaan tulis sitä lunta vielä..

Viihtymisiä

E: Oon huomannut, että joskus sitä voi oikeasti jopa viihtyä läksyjen parissa. Tänään olen viihtynyt jopa kahteen otteeseen!

Ensin viihdyin koulukirjan parissa, kun olin Eevan kanssa kahvilassa Eevan hypäriä viettämässä. Oli mukava seurata naapuripöydässä istunutta miestä joka raivoili itekseen samalla kun luki jotain papereita. Suunniteltiin siinä opiskelun ja muiden kyttäilyn seassa vähän itsenäisyyspäiväjuhliaki. Jospa ne toteutuis tänävuonna, viimevuonna jäi suunnitteluasteelle.

Äsken viihdyin ihan täällä kotona. Kun on villasukat jalassa, teekuppi ja muutama kynttilä vieressä, saa välissä tekstiviestejä ystävältä, viihtyy kyllä. Varsinkin kun opiskeltavana asiana on ystävyys.

Tänään on ollut muutenkin aika mukava päivä. Ei mitään ihmeellistä, mutta semmosta tavallisen mukavaa. Koulu loppu melko aikasin, kerkesin käydä kahvilla ja silti olin kotona jo ennen neljää. Kotona odotti naapurissa asuva tokaluokkalainen veljenpoika, oli tullut mummilaan kun kotona ei ollut vielä ketään. Pelattiin erä yatzya. Hävisin, mutta oli kivaa siltiki.

Nyt meen viihtymään vielä vähän lisää psykankirjan pariin.

ps. Varasin ekan ajotunnin, jännittää jo valmiiksi!

Syysloma

E: Kävin Jennin ja AnnaH:n kans viikonloppureissun Helsingissä.

Kesäkoti oli kiva syksylläkin. Kesä-äiti oli ihana kun otti meidät kylään. Opin, että Eläinpyramidi on hyvä peli.

Mukavaa oli. Kerettiin shoppailla ja nähä ihmisiä. Kaks iltaa istuttiin Iinan kans kahvilla. Ekana iltana oli Mankkuki mukana. Miks Helsinkiin on niin pitkä matka? Voisin istua vielä vaikka kuinka monta iltaa siellä kahvilla.

Kamera jäi vähemmälle käytölle. En jaksanu käyttää aikaani kuvailuun.

Mitähän sitä loppulomalle keksis?

Pakkasaamuja

E: Tällä viikolla on tapahtunu kaikenlaista mukavaa. En oo jaksanu enkä kerennykää tänne blogin puolelle paljo kuulumisia kertoilemaan kun en ole kulettanu kameraa mukana missään.

(kuvat Eevalta) 


Viikon aikana oon viettäny aikaa ystävän kans joka lähti eilen Kiinaan harjotteluun, keskustellu mielissää psykantunnilla rooleista ja ryhmistä ja nauttinu Eevan ja Emmin kans pakkasaamusta. Oon myös hengaillu vaihteeksi Annan ja Sannin kämpillä, siivonnu pitkästä aikaa kotona, viettäny aikaa nuiden meillä asustavien pienten kans, nähny yläasteaikasia kavereita, käyny Emman ja sen siskojen luona Varjakassa, pelannu aliasta (tyttöjen joukkue hävis, mutta me ei huijattukaa iha nii paljo!), heränny aamulla siihen ku isosisko teki ruokaa jne. Eli melkosen mukava viikko ollu. Mutta kuten jo sanoin, en oo kulettanu kameraa mukana eli kuvia ei juurikaan ole.

Samalla ku oon tehny kaikkea mukavaa nii mielessä on pyöriny ajatkusia tulevaisuudesta. Aivan hassua kun ei tiedä yhtään missä sitä on vuoden päästä. Yliopistossa Joensuussa tai Jyväskylässä tai Helsingissä, vaiko töissä jossakin. Toisaalta voisin olla myös ulkomailla. Outoa kun ei tiedä yhtään. Luultavasti oon jossakin poissa Oulusta kuitenkin. Toisaalta kiehtovaa, toisaalta pelottavaa kun pitää oikeasti alkaa aikuistumaan ja irtaantumaan kotoa. Täällä on niin helppoa ja turvallista olla. Mutta siltikin on mukavaa alottaa opiskelijaelämä ja yrittää tulla toimeen opintotuella ja kesätyörahoilla.

Tiiättekö, mulla tekis hirveesti mieli lukia kaikki nuo lastenkirjat tuolta hyllystä uuestaan jos olis aikaa.

Tuntureihin Muonion kaipaa sydämeni rauhaton

E: Lapissa on ihanaa. Siskon luona on ihanaa. Lomalla on ihanaa.

Oli hymy melkeen korvissa asti kun Anni vei mut tiistaina rautatieasemalle. Niin mielissään lähin LOMALLE. Kirjotukset takana, tän jakson kokeet takana, ei enää mitään ressejä!
Rovaniemelle asti menin junalla, siellä vaihoin bussiin joka vei minut Muonion SEO:lle, jossa Johanna oli minua vastassa. :)

Se on sopuli.

Keskiviikkona oltiin päivä Pallaksella. Kaks huippua käytii huiputtamassa. Minä niin tykkään tuntureista. Siitä, kun siellä osaa nauttia vaan just siitä hetkestä. Niitä maisemia ihaillessa ja sopuleja ettiessä ei muista murehtia eikä ressailla mitään turhia.
Illalla käytiin Oloksella Kammarissa. Minä söin Jänkäpizzaa, jossa on savuporoa, lakkahilloa ja leipäjuustoa. Yllättävän hyvää oli, mutta ei sitä kovin paljo pystyny syödä.

Torstaina käytiin Särkitunturissa, perjantaina Äijäkoskella. Luin reissun aikana viis kirjaa ja nukuin jos kuin monta tuntia. Täydellinen loma siis. :)

Satheenkaari

Mulla ei suju tämä kirjottaminen nyt yhtään. Halusin vaan sanoa, että jos kaipaatte rentoutumista, menkää Lappiin.